HAASTATTELU: VAUVAN UNI JA IMETYS

Esikoiseni synnyttyä olin pihalla kuin lumiukko, kuten varmasti tietyllä tapaa kaikki tuoreet äidit. Toisaalta olin niin varma omasta äitiydestäni ja taidoistani, mutta mielipidemyrskyn keskellä, yritin löytää omia toimintatapojani. Olivatko kaikki täysin omia tai mieheni päätöksiä, sitä en voi sanoa, mutta käytin tuhansia tunteja etsien tietoa milloin mistäkin ja loppupeleissä olin entistä epävarmempi joistakin asioista. Vaikka yritin luottaa omaan intuitioon ja fiilikseen, ei se aina riittänyt, joskus tietoa satelee jopa kysymättä ja vahvempikin äiti joutuu miettimään omia polkujaan.

Yksi tärkeä apu alussa oli Imetyksen tuki Ry ja heidän Facebook -sivunsa. Siellä sai aina vertaistukea ja tukiäideiltä sai aina kysyä ihan mitä mieleen juolahti (siis imetysasioissa ja miksei uniasioissakin). Olen itse käynyt läpi 2,5 kiloisen vauvan kanssa vaikeita alkuaikoja niin imetyksen kuin uniasioiden kanssa ja halusinkin nyt jakaa hieman tietoa yleisellä tasolla näistä asioista.

Tein haastattelun alan ammattilaisen kanssa, joka on itse äiti, tuntenut satoja muita äitejä ja kuunnellut monia tarinoita. Ammattitaitoa siis monella äitiyden saralla. Uni ja imetys linkittyvät vahvasti toisiinsa vauvavuoden aikana ja jos joitain ongelmia syntyy vauvan kanssa, usein ne liittyvät näihin aiheisiin. Nämä myös vaikuttavat suuresti äidin hyvinvointiin ja siksi minusta on tärkeää keskustella näistä asioista ja varmasti moni äiti kokee tarvitsevansa jonkinlaista apua näiden asioiden parissa. 

Tämä haastattelu on omistettu kaikille tuoreille äideille, luottakaa itseenne ihanaiset! 

 

Kuka on vastausten takana?

Olen Maija, 27v kolmen lapsen äiti. Omien lapsien myötä olen kiinnostunut koko ajan enenevissä määrin äitien parissa työskentelystä ja asiat alkoivat muuttua haaveista todeksi vuonna 2014 toisen lapsen syntymän jälkeen, kun saimme haalittua Imetyksen tuki ry:n imetystiedon peruskurssin Poriin. Alkuvuodesta 2015 olin mukana perustamassa imetystukiryhmää ja myöhemmin keväällä yhdistysajatukset saivat jatkoa, kun päätimme perustaa Poriin lapsilähtöisten lapsiperheiden yhdistyksen Lapsis ry:n. 2015 vuonna päätin uskaltaa kuunnella sydäntäni ja perustin hoitovapaalla ollessani toiminimen Fysio Kelliksen, jonka kautta olen saanut toteuttaa intohimoani työskennellä äitien kanssa myös fysioterapeuttina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Perhepeti vai oma sänky?

Nukkumisjärjestelyt ovat jokaisen perheen oma asia ja tärkein tavoite olisi se, että kaikki saisivat nukkua mahdollisimman hyvin tilanteeseen nähden. Mielestäni äidin on tärkeää osata kuunnella itseään – jos perhepedissä nukkuminen tuntuu itsestä hyvältä, ei vauvaa, tai isompaakaan lasta, ole mikään pakko ’opettaa omaan sänkyyn nukkumaan’. Itselleni tärkeä viitekehys on evoluutiobiologian näkemys siitä, mikä on ihmislajille tyypillistä: avuttoman lapsen on turvallisinta nukkua lähellä äitiä. Näin vauvan viesteihin pystytään vastaamaan nopeasti ja usein myös äiti saa nukuttua paremmin kun mm kuulee vauvan normaalin hengityksen.

Neuvolassa ohjeistetaan lopettamaan yösyötöt usein 6-8kk välillä – mikä on oma kantasi asiaan?

Moni lapsi herää öisin syömään ihan oikeasti nälkäänsä ja mielestäni sitä on turha lähteä kitkemään pois näin aikaisin. Alle vuoden ikäisen aikakäsitys on melkolailla erilainen kuin aikuisen ja kokonaisella yöllä tarkoitetaankin 4-6 tunnin yhtämittaista unta, eikä suinkaan 10-12tuntia, miksi se koko yön käsite usein mielletään. Yösyömistä ei ole pakko lopettaa ennen kuin lapsi ja/tai äiti niin haluavat – moni taaperokin tankkaa öisin. Liikkumaan lähtevälle lapselle yösyönnit voivat olla vuorokauden tärkeimmät maitohetket, kun päivällä rinnalle ei ehditä rauhoittua. Yöimetys tukee myös maitotilauksen ylläpysymistä eikä ole haitallista hampaille, joten sitä on täysin hyväksyttävää jatkaa!

Milloin mielestäsi unikoulu on kannattavaa?

Unikouluista puhuttaessa on otettava huomioon, että on olemassa paljon erilaisia tapoja. Huudatusunikoulut ovat nykykäsityksen mukaan haitallisia ja niitä en toivoisi enää kuulevan käytettävän. Pehmeitä tassutteluja tai erilaisia uniassosiaatioiden muuttamisia voi olla syytä harkita, jos nukahtamisrituaaleissa tai öissä on jotain sellaista, joka kuormittaa vanhempia ja/tai lasta. Paljoakaan heräilevää lasta ei välttämättä ole tarpeen unikouluttaa, jos siitä ei esimerkiksi äiti koe kuormitusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä sanoisit äidille, jonka vuoden ikäinen heräilee edelleen öisin ja vaatii joko rintaa tai muuten huomiota jatkaakseen uniaan – onko se yleistä?

On yleisempää kuin luullaan. Tukityössä kohtaan jatkuvasti äitejä jotka kertovat 1vuotis synttäreiden tienoilla jopa erittäin paljonkin lisääntyneestä yösyönnistä. Nostaako lapsi maitomäärää vai hakeeko turvaa ja läheisyyttä öisin lisää, sitä on mahdoton sanoa, mutta 1vuotiaan yöimetys on normaalia ja lapsi voi herätä oikeasti nälän takia. Tai tarkistamaan että tärkein turva -äiti- on lähettyvillä.

Miksi mielestäsi jotkut vauvat nukkuvat yönsä jo varhain ja toiset vaativat pitkään huomiointia öisin?

Jotkut vauvat nukkuvat jo hyvin pienistä yönsä kokonaan ja toiset heräilevät monta vuotta. Syynä ovat mielestäni temperamenttierot sekä ajatus siitä, että jokainen lapsi on yksilö. Perheen sisällä voi samoin syötettyjen ja kohdeltujen sisarusten yökäyttäytyminen olla todella erilaista.

Jos valitsee perhepedin, mitä olet mieltä kommenteista: ”se nukkuu siellä vielä 10-vuotiaanakin”?

Jos joku kommentoi perhepetivalintaa ja pohtii, että mitä jos se nukkuu siellä 10-vuotiaanakin, hämmennyn siitä, miten muille kuuluu mitenkään se, miten muissa perheissä nukutaan. Jos 10 vuotias kokee haluavansa nukkua yhdessä, hän haluaa. Aika moni aikuisista haluaa nukkua mielummin jonkun kanssa kuin yksin -miksi lapsen normi on haluta nukkua yksin?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska (lapsen ikä) univaikeudet yleensä helpottuu?

Univaikeuksien helpottumisen ikää on mahdotonta sanoa. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sen erilaisia kehitysvaiheita hän saavuttaa ja uudet kokemukset voivat vaikuttaa mm uniin paljonkin. Hyvin nukkunut lapsi voi muuttua hetkellisesti huonouniseksi ja päinvastoin. Vaikeus on sanana omaan korvaani niin negatiivinen – miettisin tilanteita aina sen kautta, miten tässä hetkessä tilanteesta voisi tehdä kaikille mahdollisimman vähän kuormittavan.

Mitkä ovat mielestäsi pitkän imetyksen hyötyjä?

Pitkän imetyksen hyötyjä on ihan tutkimusten mukaan monia sekä lapselle että äidille. Minkä kukakin mieltää pitkäksi imetykseksi, onkin eri asia – itse ajattelen pitkää imetystä, kun imetys jatkuu toiselle ikävuodelle ja pidempään. Lyhykäisyydessään itse ajattelen sen niin, että rintamaito on superfoodia parhaimmillaan -myös taaperoikäiselle. Iso annos hyviä bakteereita ja vasta-aineita ja mikään ei ole helpottavampaa kipeän taaperon kohdalla kuin imetys: yleensä hyvä keino saada lapsi pidettyä nesteytettynä ja antaa lohtua. Pitkä imetys antaa äidille ja lapselle rauhallisia yhteisiä hetkiä ja oman kokemukseni mukaan on korvaamatonta erityisesti kuopukselle, jonka ainoana huomionkohteena oleminen ei ole aina niin sanottua. Henkilökohtaisesti ajattelen, että pitkä imetys helpottaa monia arkisia juttuja ja on tahtoikäisen kanssa usein hyvä rauhoittumiskeino.

Miksi Suomessa suositellaan vuoden imetystä kun taas WHO:n suositus on 2 vuotta?

Suomessa imetystä suositellaan täysimetyksenä 6kk ikään, kiinteiden aloittamista aikaisintaan neljän kuukauden iässä ja imetyksen jatkamista vähintään 1 vuoden ikään tai niin kauan kuin äiti ja lapsi sitä haluavat jatkaa. Koen, että Suomessa olisi tärkeää suosituksen olla WHO:n kanssa samanlainen, koska valitettavaa on, että tuo sana ’vähintään’ jää ihmisten mielestä pois ja suositus luetaan ’imetys 1 vuotiaaksi asti’. En osaa tarkkaan sanoa, mistä erilaiset suositukset johtuvat – ehkäpä siitä, että Suomessa syyllistymiskulttuuri on niin kovin vahva, eikä haluta asettaa liian isoja tavoitteita, jotka jäisivät toteutumatta ja näyttäisivät tilastoissa huonoilta? Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää normalisoida imetystä – niin vauva- kuin taaperoikäistenkin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä sanoisit tuoreelle ja hämmentyneelle äidille, jota neuvotaan laidasta laitaan uniasioista sekä imetyksestä?

Tuoreelle äidille haluaisin sanoa, että kuuntele rohkeasti omaa ajatustasi! Alussa ensimmäisen lapsen kanssa se ei ole helppoa, kun ohjeita tulee laidasta laitaan, mutta vähitellen huomaat, mikä juuri teidän perheellenne sopii! Jos olet kuullut asiosta että ’näin pitää tehdä…’ mutta tehdessäsi et koe sitä omaksesi – muuta toimintatapaasi. Ota selvää asioista ja ennen kaikkea ota selvää, mistä saat tarvitsemaasi tukea. Mielestäni on tärkeää toimia ja tehdä ratkaisuja juuri sillä tavalla, kuin kokee parhaaksi – silloin ei ole syytä ahdistua tai syyllistyä kenenkään muiden teoista ja sanoista. Ole valmis kasvamaan äitiyteen ja ole valmis muuttamaan ajatuksiasi ja heittämään periaatteitasi romukoppaan, koska sanoisin, että niin joutuu jokainen äiti tekemään jossain kohtaa. Luottamusta omaan kehoon ja omaan tapaan olla äiti!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiitos Maijalle haastattelusta ja ihanaa kevättä kaikille äideille <3

-sonjaaleksandras

 

FitFashion

FitFashion on Suomen suurin ja paras aktiivisen elämäntyylin blogiyhteisö. Bloggaajien elämänmakuisista tositarinoista löydät motivaatiota ja ideoita arkeesi.

Yksi vastaus artikkeliin “HAASTATTELU: VAUVAN UNI JA IMETYS”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *