KUUKAUSITARINA: 8. JA 9. KUUKAUSI

Kirppu:

Olen parin kuukauden päästä jo vuoden ikäinen – eilen täytin 10kk. Olen edelleen aika iloinen ja tykkään naurattaa kaupantätejä ja neuvolatätejä. Joskus minua alkaa ehkä vähän ujostuttamaan, mutta en ole koskaan itkenyt uuden ihmisen tullessa minua moikkaamaan. Osaan myös heiluttaa tarpeen tullen.

Äiti ja isä ovat minulle tosi tärkeitä ja vähän aikaa sitten olin ensimmäistä kertaa yökylässä mummilla, mutta onneksi äiti ja isä tulivat yöllä takaisin. Kun heräsin yöllä niin pääsinkin jo äidin syliin.

En edelleenkään nuku koko yötä putkeen. Välillä minua häiritsee kutiava suu ja välillä vain haluan tarkistaa ovatko äiti ja isä paikalla.

Tykkään availla laatikoita, penkoa kasseja, nousta seisomaan, roikkua kaikesta mihin käteni ylettyy, häiritä äitiä kun hän sytyttää takkaa, ryömiä kodinhoitohuoneeseen katsomaan pesukonetta aina kun äidin silmä välttää, ”höpötellä” mukavia, nauraa, tanssia konttausasennossa kun tulee hyvä biisi, hytkyä musiikin tahdissa aina, taputtaa, heiluttaa, imeskellä äidin ja isän naamaa, syödä ja huutaa kun on sellainen fiilis.

 

 

Minä:

Kirppu on täyttänyt nyt 10kk. Täytyy sanoa, että en osaisi kuvitella laittavani vielä Kirppua päiväkotiin ja olen todella kiitollinen, että saan olla vielä kotona häntä hoitamassa. Kirppu on vielä aika kiinni minussa, enkä olisi kuvitellut arjen olevan tällaista nyt vielä vuosi sitten. Päivät sujuvat hienosti, mutta edelleen yöt ovat melkoista taistelua. En osaa edes kuvitella jos jaloissa pyörisi toinen lapsi tai että joutuisin näiden öiden jälkeen töihin, ihmistenilmoille. Vaikkakin välillä tuntuu siltä, että menisikin mielummin töihin, vaikeiden päivien tullessa.

Kirppu on edelleen superhymyileväinen ja jaksaa hurmata varsinkin naisia ympärillään. Hän pitää huomiosta ja osaa sen myös hakea vilauttamalla hammashymyään. Oli mikä tahansa tilanne yöllä, mutta aamulla kun hän hymyilee ja nojaa päänsä minun poskelleni, en voi olla allapäin.

Oma jaksaminen on edelleen vaihtelevaa, mutta en vieläkään varsinaisesti osaa ottaa rennosti. Tälläkin hetkellä teen muutamaa eri projektia ja kodinhoitaminen on muuttunut ehkä vielä pakkomielteisemmäksi. Mitä enemmän on sisällä, sitä enemmän siivoaa. Varsinkin näillä kovilla pakkasilla on pakko touhuta sisällä Kirpun kanssa ja siitähän sotkua syntyy.

Kirppu on touhukas lapsi. Hän löytää päivittäin uusia repimisen kohteita, kuten laatikoita ja koreja. Hän on kehittynyt kahdessa kuukaudessa hurjasti. Hän osaa ottaa pinsettiotteella ruokaa, käsitellä tavaroita molemmin käsin taitavasti, nousta seisomaan tukea vasten, nousta istumaan, nousta karhunkävelyasentoon, ryömiä melkoisella vauhdilla, heiluttaa, taputtaa, hytkyä musiikin tahtiin ja lista jatkuu. Pieniä asioita, mutta yhdessä ne tekevät Kirpusta jo ihan erilaisen kuin pari kuukautta sitten. Yleisesti vuorovaikutus on lisääntynyt ja hän osaa jo ilmaista omaa tahtoaan.

Hampaidenteko on kamalaa. Miksi ne sattuvat niin paljon ja miksi niitä tulee niin monta!? Nyt tuloillaan on jo 8. hammas. Hampaiden teko vaikuttaa Kirppuun aika paljon, hän kitisee päivisin ja rauhoittuu kylmän lelun imeskelyyn. Öisin hän hulinoi ja herää pahimmillaan tunnin välein huutelemaan. Kirppu sairasti myös ensimmäisen korvatulehduksensa Joulun aikaan. Se ei ollut kivaa. Yöt menivät jälleen huutamiseksi.

Yöt yleisesti ovat todella vaihtelevia, mutta edelleenkään Kirppu ei nuku illasta aamuun. Vaikkakin olen kuullut, että imetettyjen lapsien kokonainen yö voi olla vain 5 tuntia… Olen ottanut Kirpun viereeni noin viiden aikaan yöllä, jotta saamme jatkaa unia aamuun saakka. Tämän lystin olisi tarkoitus loppua ennen vuoden ikää, joten jonkinlainen unikoulu on taas tiedossa. Tarkoitus on opettaa Kirppu nukkumaan koko yö omassa sängyssään. Epäilen, että hän heräilee myös siksi, että odottaa koska pääsisi äidin viereen taas nukkumaan. Olisi hienoa mennä maaliskuussa matkallemme ilman, että joudumme häntä unikouluttamaan siellä, herättäen muuta perhettä (asumme saman katon alla matkaseurueen kanssa).

Olen ottanut uusia askeleita oman hyvinvoinnin edistämiseksi ja ne tuntuvat tehoavan. Oma olo on selkeästi parantunut maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion ansiosta. Uudet Puretreenitkin tuntuvat menevät perille ja fiilis on hyvä. Kevät 2016 on alkanut kivasti ja nautitaan joka hetkestä!

-sonjaaleksandras

 

 

FitFashion

FitFashion on Suomen suurin ja paras aktiivisen elämäntyylin blogiyhteisö. Bloggaajien elämänmakuisista tositarinoista löydät motivaatiota ja ideoita arkeesi.

Yksi vastaus artikkeliin “KUUKAUSITARINA: 8. JA 9. KUUKAUSI”

  1. Ihan sairaan kivasti toteutettu postaus! 😀 Oli hauska lukea Kirpun ”oma” versio nykytilanteesta. Se on jännä miten noista yöjutuista muistaa kaikki vaiheet. Tai ainakin musta tuntuu, että kun miettii tota vauvavuotta, niin öiden sujumisen perusteella aina miettii mikä vaihe oli vaikea ja mikä helppo. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta