VUOSI SITTEN VS NYT – MIKÄ MUUTTUI?

Viime vuonna, marraskuussa, kirjoitin blogiin väsymyksestä, unikoulusta ja siitä kuinka en jaksanut iltaisin edes laulaa pojalleni tuutulaulua. Väsymys painoi niin, että pelkäsin nukkumaanmenoa, pelkäsin, että unenpuute tulee niin suureksi, etten enää koskaan saa nukuttua normaalisti. Olin ahdistunut ja koin että hengitin pinnallisesti enkä saanut kunnolla happea. Väsymys vauva-arkeen ja toivottomuus siitä, kuinka kauan tätä vielä kestää. Eilen huomasin, että ajat ovat tosiaan muuttuneet. Positiivisesti. Me selvittiin vauvavuodesta. 

sonjaaleksandras-11

sonjaaleksandras-13-amanda-macbook-pros-conflicted-copy-2016-10-30

Vaikka en edelleenkään ole mikään täydellinen kotiäiti, koen saavani arjesta ihan eri tavalla irti. Hoitovapaalla ei todellakaan lomailla, tai minä en ainakaan, mutta arki sujuu jo paljon paremmin kun lapsi osaa kävellä, jutella jotakin ja ottaa kontaktia. On helpompi käydä paikoissa, helpompi tehdä yhdessä asioita ja saada itsekin sitä omaa aikaa aina välillä. Yöt saa jo nukuttua melko hyvin, vaikka edelleen Kirppu herää kerran yössä. Vaikka jo toivonkin pääseväni työelämään, jollain tapaa tulen kuitenkin kaipaamaan tätä aikaa. Todella kiitollinen siis tästä ajasta. 

Olen todella tyytyväinen itseeni (jos näin saa sanoa), sillä olen saanut pidettyä huolta itsestäni ja muistanut syödä sekä liikkua hyvin. Nämä asiat eivät olleet vuosi sitten ihan kuosissa ja saatoin vetää pari päivää pelkkiä riisikakkuja. Vaikka pyrkimys oli terveelliseen elämään, ei tissitakiaisen kanssa yksinkertaisesti pystynyt joskus muuhun kuin yhden aterian taktiikkaan. Nyt pojan kanssa syödään 5 kertaa päivässä ja energiaa riittää molemmin puolin. Jaksan tehdä töitä tai blogijuttuja sekä leikkiä pojan kanssa ja ulkoilla paljon. Pimeys toki vie hieman fiiliksiä, mutta nyt siihenkin jo tottuu ja energiatasot pysyvät ihan kuosissa. Puretreeniä on ehkä tästäkin osittain kiittäminen. Tärkeimpänä ovat kuitenkin palanneet yöunet <3.

Hyvinvoinnista on tullut entistä tärkeämpi asia ja huomaan muuttaneeni monia tapojani viime vuodesta ja sitä edeltävästä ajasta. Ruoka ja muut tottumukset ovat muuttuneet vielä parempaan suuntaan ja pyrkimys kokonaisvaltaiseen hyvään oloon on päivittäin mukana ajatuksissa sekä teoissa.

Rakkaus bloggaamiseen on säilynyt ja satunnaisista postauksista on päästy tiiviimpään tahtiin. Fiilis on edelleen super hyvä ja halu kehittyä on valtava. Bloggaamisessa vain taivas on rajana ja toivonkin oppivani joka päivä jotain lisää. Somevuorovaikutus sekä kommentointi on kasvanut ja toivonkin sitä aina lisää! Kiitos lukijat, uudet ja vanhat lojaaliset, en voisi olla kiitollisempi teistä!

sonjaaleksandras-9

Kuvat: Amanda Aho

Paljon on siis muuttunut, mutta pian taas muuttuu. Tammikuussa alkaa työt ja elämä heittää taas ympyrää. Nyt kuitenkin aion ottaa näistä 2 kuukaudesta kaiken irti – ainutlaatuista elämässä olla kotona esikoisen kanssa. Tätä ei enää koeta uudelleen.

-sonjaaleksandras

 

sonjaaleksandras

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta